Yksityisomaisuuksien kansallistaminen on osa Putinin hallinnon kontrollia ja rahankeruuta.
Juttu tiivistettynä
Venäjän merkittävin taloustapahtuma, vuotuinen Pietarin kansainvälinen talousfoorumi käynnistyi keskiviikkona kirjaimellisesti sodan varjossa: Ukrainan drooni-isku Pietarin lähialueille nostatti kaupungin ylle mustat pilvet.
Venäjän ytimiin ulottunut sota synkistää myös foorumin pääaihetta eli Venäjän taloutta.
Venäjän presidentti Vladimir Putinin kaiken muun kustannuksella ajama hyökkäyssota Ukrainassa on vienyt Venäjän talouden surkeaan tilaan.
Talouskasvu on tyrehtynyt ja inflaatio on nostanut hinnat pilviin. Talouden elvytyksestä tähän asti vastannut kansallinen hyvinvointirahasto alkaa olla loppuun imetty.
Tavalliset venäläiset ovat tunteneet talouden kurjistumisen kukkaroissaan jo pitkän aikaa.
Sodan rahoittamista priorisoiva hallinto on pannut ahtaalle myös venäläisen eliitin, mukaan lukien oligarkeiksi kutsutut huippurikkaat suuryritysten omistajat.
Videolta näkyy katukuvaa PIetarista, minne droonit iskivät Pietariin juuri ennen talousfoorumin alkamista:
Venäjällä on ollut vuodesta 2023 alkaen käynnissä yritysten kansallistamisten aalto.
Tuorein tapaus on myös yksi räikeimmistä: Toukokuun alussa valtakunnansyyttäjä kansallisti vain muutamassa päivässä yli 500 miljardia ruplaa eli noin 5,85 miljardia euroa miljardööri Vadim Moskovitšin omaisuutta.
Moskovitš omisti Venäjän suurimpiin yrityksiin kuuluvan maataloustuotteiden holdingyhtiö Rusagron. Hän myös edusti Belgorodin aluetta Venäjän liittoneuvostossa ja toimi liittoneuvoston talouspoliittisen komitean jäsenenä vuosina 2006-2014.
Häntä syytettiin yritystoiminnan ja poliittisen aseman laittomasta yhdistämisestä, kertoo venäläinen talousmedia Kommersant. Eli korruptiosta.
– Ajatus on naurettava, sillä vastaavanlainen toiminta on ollut Venäjällä vähintäänkin maan tapa, toteaa Laura Solanko, Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen vanhempi neuvonantaja. Hänen vastuualueenaan ovat erityisesti Venäjän talouspolitiikka, pankkisektori sekä energiamarkkinat.
Sadat liikemiehet ovat toimineet ja toimivat edelleen Venäjällä duuman edustajina ja valtion hallinnossa, kirjoittaa myös Venäjän hallintoon kriittisesti suhtautuva venäläismedia Meduza.
Alueellisella tasolla näin toimineiden ihmisten nousee tuhansiin.
Moskovitšin kohtalo on pelottava ennakkotapaus venäläisille oligarkeille.
Julkisten tehtävien ja liiketoiminnan yhdistäminen viranomaisten hampaisiin
Venäjällä laki ei kiellä duuman kansanedustajia eikä liittoneuvoston jäseniä omistamasta varallisuutta tai saamasta osinkotuloja. Heiltä on kielletty ainoastaan yritystoiminnan harjoittaminen sekä samanaikainen osallistuminen kaupallisten organisaatioiden johtamiseen.
Siinä tapauksessa, että yritysomistus aiheuttaa suoran eturistiriidan, kansanedustajan on ennen virkaan astumistaan siirrettävä kyseinen omaisuus riippumattomaan omaisuudenhoitojärjestelyyn.
Venäjän viranomaisia ja turvallisuusjoukkoja ei ole aiemmin suuresti kiinnostanut syynätä duuman edustajien liiketoimien mahdollisia eturistiriitoja.
Tilanne muuttui vuonna 2023. Silloin Venäjällä aloitettiin niin sanottu omaisuuden uudelleenjako.
– Viimeisen puolentoista vuoden ajan kasvava määrä yrityksiä on kansallistettu tai ne ovat vaihtaneet omistajaa siten, että uusi omistaja on nykyisille vallanpitäjille mieluisampi vaihtoehto, Laura Solanko sanoo.
Aiemmin Venäjällä on kansallistettu yrityksiä esimerkiksi sillä perusteella, että niiden yksityistämisen on katsottu tapahtuneen 1990-luvulla laittomasti. Kansallistamisen perusteluna on käytetty myös syytteitä ekstremismistä.
Nyt liiketoiminnan ja julkishallinnossa työskentelyn laittomasta yhdistämisestä on tullut yksi Venäjän viranomaisten käyttämistä perusteluista kansallistamiselle.
– Jos nyt sallitaan tämän perusteen käyttö käyttö sille, että omaisuus voidaan ottaa toisen toisen tahon haltuun, se tarkoittaa, että kaikki venäläiset oligarkit ovat nyt varmasti aika mietteissään.
Solangon mukaan ilmiö kuvaa myös venäläistä käsitystä omistusoikeudesta. Hänen mielestään tilanteessa on nähtävillä ”historiallinen jatkumo”.
– Kun puhutaan suuryritysten omistamisesta, ne ovat oikeastaan omistajalla vain lainassa. Viimekätinen omistaja on sitten tsaari, Solanko luonnehtii.
Tsaarilla hän viittaa Putiniin.
Putin luo itselleen mieluisaa eliittiä ja kerää sotakassaa
Varsinaisesta kansallistamisesta ei omaisuuksien takavarikoissa ole kyse.
Tavallista on, että miljardien ruplien arvoinen omaisuus myydään huomattavasti halvemmalla hinnalla hallintoa lähellä oleville tahoille.
Näin valtio välttyy yritysten hallinnoimiselta ja saa rahaa budjettiinsa, kirjoittaa taloustieteilijä Andrei Jakovlev riippumattoman tutkivan journalismin verkkosivusto Istoriesissa. Hän toimii apulaistutkijana Harvardin yliopiston Davis Center for Russian and Eurasian Studies -keskuksessa.
Jakovlevin mukaan Vuonna 2023 takavarikoitu Venäjän suurin metanolintuottaja, Metafrax Chemicals myytiin Roskhimille, Rotenbergin veljesten, Arkadin ja Borisin, lähipiiriin kuuluvalle yritykselle. Autonvalmistaja Rolf myytiin niin ikään Putinia lähellä olevalle Umar Kremleville. Vuonna 2024 pastanvalmistaja Makfa kansallistettiin ja sittemmin siirrettiin valtion omistaman Rosselkhozbankin hallintaan. Rosselkhozbankia pidetään Venäjän turvallisuuspoliisi FSB:n entisen päällikön, nykyisin Putinin neuvonantajana toimivan Nikolai Patruševin lähipiirin hallussa olevana.
Jakovlevin mukaan heikentyneessä taloustilanteessa Kremlille on tärkeää, että Venäjän eliitti koostuu ihmisistä, jotka ovat ehkä vähemmän päteviä, mutta jotka pysyvät Putinin rinnalla loppuun asti, sillä hallinnon romahdus merkitsisi heille henkilökohtaista romahdusta.
Myös Solangon mukaan Putin haluaa varmistaa, että isot yritykset olisivat lojaalien tahojen käsissä.
– He ovat saaneet yritykset haltuunsa nykyisen tsaarin armosta, Solanko kuvaa.
Nykyiselle eliitille tilanne on kammottava.
Meduzan mukaan Forbesin listaamien sadan rikkaimman venäläisen joukkoon kuuluu 20 henkilöä, jotka Moskovitšin tavoin toimivat liike-elämässä ja ovat toimineet tai toimivat tällä hetkellä eri tehtävissä julkishallinnossa.
Moskovitš sijoittuu 2,9 miljardin dollarin omaisuudellaan Forbesin Venäjän-listalla sijalle 51.
Rikkain nykyinen senaattori on Forbesin listalla viidentenä oleva Suleiman Kerimov, jonka nettovarallisuuden ilmoitetaan olevan 25,7 miljardia dollaria.
Kerimov osallistui hiljattain Putinin tapaamiseen liikemiesten kanssa. Vastauksena Putinin pyyntöön tukea budjettia ”vapaaehtoisilla lahjoituksilla” hän oli ensimmäinen, joka lupasi 100 miljardia ruplaa.
Oligarkit jumissa
Moskovitšin ja hänen yhtiönsä tapaus kuvaa myös sitä nalkkia, johon venäläiset oligarkit ovat hyökkäyssodan vuoksi joutuneet.
Meduzan mukaan Moskovitšin Rusagrosta tuli vuosina 2024–2025 yksi niistä yrityksistä, joiden kotipaikka siirrettiin uusien lakien nojalla länsimaasta Venäjälle. Rusagron emoyhtiö muuttui kyproslaisesta venäläiseksi.
Yritystä on käsitelty siitä lähtien Venäjän tuomioistuimissa maan lakien mukaisesti ja yhtiön osakkeenomistajat saavat nyt osinkonsa venäläisille tileille.
Varojen siirtäminen niiltä ulkomaille ei ole helppoa. Meduzan mukaan Moskovitšin venäläisillä tileillä oli takavarikoinnin aikaan yli 10 miljardia ruplaa.
Rahojen siirtäminen ulkomaille ei olisi onnistunut myöskään siksi, koska EU asetti Moskovitšille henkilökohtaisia pakotteita 9. maaliskuuta 2022 useiden venäläisten miljardöörien tapaan. Moskovitš oli listalla paitsi ”johtavana liikemiehenä”, myös siksi, että hän osallistui Putinin ja liikemiesten tapaamiseen Venäjän suurhyökkäyksen aloittamispäivänä 24. helmikuuta 2022.
Ei tee hyvää yrittäjyydelle ja innovoinnille
Solangon mukaan omaisuuksien takavarikoinnit haittaavat niiden kohteeksi joutuvien oligarkkien lisäksi myös Venäjän talouskehitystä laajemmin.
– Niin kauan, kun tällainen prosessi on käynnissä, yrittäjien keskuudessa vallitsee epävarmuus siitä, että pysyyköhän yritys heidän hallussaan vielä vaikkapa puolen vuoden päästä. Kyllähän se viimeistään leikkaa kaikki halut investoida mihinkään.
